*

Tämän täytyy päättyä romahdukseen.

Herää itseä tutkisteleva kysymys, onko tämä vain villiintymistä, mielettömyyttä ja venäläistä tartuntaa, vai olivatko epäkohdat niin suuret, niiden poistaminen tavallisilla keinoilla niin mahdoton saada aikaan, että muuta mahdollisuutta päästä siedettävämpiin oloihin ei enää ollut olemassa. En tunne työmiesköyhälistön tilaa niin hyvin, että tietäisin, kuinka suuri heidän paljon huudettu kurjuutensa todella on. Mutta sen ainakin luulen huomanneeni, että tuskin koskaan reformeeraushalu porvarillisissa on ollut vilpittömämpi ja suurempi kuin juuri nyt, jo Suomen tasavallan valtiollisenkin tukemisen vuoksi. Minä luulen, että joka jänne, joka hermo olisi ponnistautunut ja pinnistäytynyt saamaan aikaan olotilaa, joka olisi turvannut sen vaurastumisen sisäänkinpäin. Tämän raivokohtauksen täytyy olla suurelta osalta ei fyysillisen, vaan psyykillisen. Se on kuumetila, joka syntyy terveimmässäkin organismissa ulkoapäin tulleesta vaikutuksesta. Se on huumausta, myrkytystä ja sitä seuraavaa hermostusta. Se on hypnoosia ja humalaa, jonka päätän siitäkin, että se on saanut valtaansa niitäkin, jotka eivät ole olleet kurjuuden kanssa missään suoranaisessa kosketuksessa, vaan menevät mukana intoutuneina ainoastaan aatteesta ja sanoista. Onhan näistä huumausaineista monta kertaa puhuttu: kiihoitus, valhe, vääristely, kaikkein kehnoimpiin intohimoihin vetoaminen, rajantakainen tartunta, punakaartilaispakotus j.n.e. — jonka kaiken hermovalmistelun jälkeen kiihoittuneissa aivoissa saadaan syntymään usko mustimpaan valheeseen, mitä tässä valheen maassa on koskaan keksitty: että porvaristo aikoi asevoimalla hyökätä köyhälistön kimppuun. Sen vuoksi täytyi köyhälistön asestautua. Tämä vallankaappaus on perustunut valheeseen ja vääristelyyn ja sentähden täytyy sen päättyä romahdukseen, jos totuus yleensä voittaa. Se on hulluutta ja valhetta ja rikosta kaikkea sitä vastaan, mitä Suomessa on totuttu pitämään totena, oikeana ja pyhänä. Minun täytyy tässä päiväkirjassani luultavasti vielä monesti palata tähän ja purkaa mieleni ainakin itselleni, neljän seinäni sisässä, sillä olenhan vanki, jonka ääni ei kuulu niitä kauemmas.