*

Henkinen jääkautemme.

Tänä päivänä julaistu Suomen Kansanvaltuuskunnan Valistusasiain osaston (O. W. Kuusisen, Jaakko ja Hilja Pärssisen) julistus "Koulun vapautuksesta" on siksi mielenkiintoinen, että siitä täytyy tehdä ote. Siinä sanotaan:

"Vuossatainen on ollut maassamme henkinen jääkausi. Opetuslaitokset ja kansanvalistustyö ovat kituneet taantumusmielisten hallitusten vallanalaisuudessa pääsemättä sisäisesti kasvamaan ja kukoistamaan."

"Näin on ajan pyörä rynnännyt ohitse jättäen taakseen koulun, jonka työskentelijät masentunein mielin näkevät, miten sopeutumaton heidän työnsä on uutta aikaa palvelemaan."

"Mutta eteenpäin rientävää elämää on mahdoton ikuisesti pidättää. Koululaitoksenkin kovan jääkuoren alta pursuvat uuden toivon ja uskon väkevät viirat. Vanhojen valheitten sarja vieroittaa rehellisiä ja valistuneita hengen viljelyksen uurastajia. Ja yhä suurempi on niiden joukko, jotka pyrkivät kohti väsymättömän tutkimuksen paljastamia totuuksia. He tuntevat syvästi, että koko koululaitoksemme on perinpohjin uudistettava. — — Vallankumouksen edistysvoima saattaa vuosisataisen jään liikkeelle, ja kohta tulvehtivat kaikkialla maassamme keväiset virrat."

"On tullut päivä, jolloin opista miltei osattomaksi jäänyt työväenluokka astuu toteuttamaan sivistyksensä oikeutusta. Samalla se laskee perustuksen vapaalle, kansanvaltaiselle ja yleiselle kansalaiskoululle, johon köyhimmänkin lapsen pääsy tehdään mahdolliseksi ja jonka opettajisto vapautetaan virkavallan puristuksesta, samalla kun koulun opetus lakkaa olemasta yläluokan itsekkäitä tarkoituksia palveleva. Uudessa koulussa lakkaa uskonnon nimessä harjoitettu Mooseksen aikuisten käsitysten ja harhaluulojen, opettaminen ehdottomina totuuksina. Sensijaan sisällytetään koulun ohjelmaan yhteiskuntatieteeseen perustuva siveysoppi. Suuri koulun uudistus ei voi kunnolla käydä päinsä ilman opettajain innostunutta myötävaikutusta ja koulun laajaa itsehallintoa. Tästä ei sosialidemokratien keskuudessa voi olla eri mieltä. Ryhtykööt sen vuoksi valistuneet opettajat itse alotteeseen näissä asioissa, ja olkoot varmat siitä että tästä lähtien valtiovalta Suomessa lämpimästi kannattaa koulun vapautusta ja jalon kasvatuksen ihanteita. Opettajat alkakoot omasta alotteestaan soveltaa vapaampaa käsitystä opetuksessaan, tietoisina siitä, että hengen vapauden suuntaan tulee tästä lähtien viitoitettavaksi koululainsäädäntö ja uusittavaksi koulujen ohjelmat ja useat oppikirjat. Lasten vanhempia puolestaan kehottamme antamaan koulujen työlle tukea."

On, jumala paratkoon, koulun alalla kokeiltu loppumattomiin. Nytkö sitä laajennettaisiin vielä niin, että jokaisella yksityisellä opettajalla olisi oma kasvatusopillinen teoriansa ja metoodinsa, oma pedagogiikkansa? Opettaja näkyisi saavan ruveta opettamaan melkein mitä hyvänsä hänen päähänsä pälkähtää. Voisihan jonkun neropatin päähän pistää kääntää kirjainten järjestys nurin, muuttaa aakkoset öökkösiksi.

Kyllähän se kai on ollut koko kamala maanvaiva meillä tuo "vuosisatainen henkinen jääkausi". Sen ehkä tuhoisin jakso alkoi Agricolasta ja hänen Aapisestaan, josta Suomen kansa oppi lukemaan. Sitten se oppi tämän jääkauden aikana kirjoittamaankin, kun sai kansakoulut ja muut. Sen jääkauden kukkia ne ovat sosialismi ja työväenliike ja niiden lehdet ja Hilja Liinamaa-Pärssisen runotkin, ja viimeinen kukka on kai tämä samaisen runottaren koulureformimanifestikin. Hedelmistäkö se puu tuttaneen?

Mitä niihin Mooseksen aikuisiin käsityksiin ja harhaluuloihin tulee, joita on opetettu ehdottomina totuuksina, niin eihän todella taida oikein sopeutua tämänpäiväiseen vallankumoukselliseen siveysoppiin sellaiset vanhat käskyt kuin "elä tapa, elä tee huorin, elä varasta, elä sano väärää todistusta lähimäisestäsi, elä himoitse lähimäisesi vaimoa eläkä hänen tavaraansa" — ja mitä kaikkia ne ovat, joita on neuvottu noudattamaan — lukuunottamatta ehkä säädöstä lepopäivästä, jonka, ainakin sen, tämä vallankumous näkyy pyhittäneen. Ainakin pyhitti se sen vielä eilen.