*

Ojankaivuun — talvella.

Erityisenä tikkuna punaisten silmissä on tietysti se yleisö, joka täällä huoletonna, niinkuin ei mitään olisi tapahtunut, kuljeskelee päivät päästään katuja pitkin sinä aikana, kun se on heille sallittua. Tuota yleisöä on entistä runsaammin päivisinkin liikkeellä syystä, että virastot ja liikkeet seisovat. Mutta tätä ei nyt punaisten "yhteiskunta" voi sietää, "tällaista vetelehtijäin joukkoa ja tuhlata vähiä ruokatarpeitaan niille. Se on saatava mukaan yhteiskuntaa hyödyttävään työhön. Katuyleisö on kertakaikkiaan mobilisoitava yhteiskunnan hyväksi". Kirjoittaja "Työmiehessä", joka käyttää tuota komeata nimeä Orjanheimo, työntää hallituksen tarkemmin ajateltavaksi, miten tämä katuyleisön mobilisoiminen käytännössä toteutetaan. Itselläänkin hänellä kuitenkin on aate. Elintarpeita kuluttava tyhjäntoimittajajoukko on pantava niitä tuottamaan. "Kuokka ja lapio kouraan, oli se sitten herra tahi narri, ylhäinen tai alhainen, ja kääntämään maata peruna- y.m. viljelystä varten, ojittamaan peltoa, lantatunkioita levittämään."

Joutaisihan tästä hyvinkin maantöihin ja olisin iloinen, jos minutkin sinne jonnekin lähetettäisiin. Jospa olisi mennä pyytämään passia lantapatteritöihin. Mutta nythän on vasta maaliskuun 6:s päivä, lumi peittää pellot, laaksot, vuoret, maassa on kai myös routa. Niin on ainakin täällä, Helsingin ympäristössä, miten lie sitten maaseudulla. Ei ainakaan vanhana pahana porvarillisena aikana ollut tapana ryhtyä ojankaivuun, perunan viljelykseen ja iantatunkioiden levittämiseen vielä tähän vuodenaikaan. Mutta ehkä maat sulavat siihen mennessä, kun valkoiset tulevat. Suosittelen aatetta katuyleisön maatöihin mobilisoimisesta sen hallituksen huomioon, joka silloin on olemassa. Tämän johdosta muuten tuumittiin meidän talon miesten kesken, ettemme ensi kesänä tee muuta kuin tuotamme elintarpeita: kalastelemme.