*

Ohjeita "tuomareille"

Suomen kansanvaltuuskunnan oikeusasiain osasto julkaisee tänään monen palstan pituiset ohjeet rikosasiain oikeudenkäyntijärjestyksestä vallankumousoikeuksissa. On koko joukko uusille tuomareille nähtävästi hyvinkin tarpeellisia määräyksiä, neuvoja ja ohjeita. Alku on aina vaikeaa, mutta ehkä se siinä menee, kun miehet tottuvat.

Niinkuin porvarillisiin oikeuksiin ei vallankumousoikeuteen tarvitse haastattaa todistajia lautamiehen kautta, vaan voi jokainen itse haastattaa todistajansa. — Valaa ei oteta, riittää, kun todistaja on vakuuttanut puhuvansa totta. — Liekö käytännössä jo ruvennut tapahtumaan toisin, koska katsotaan tarpeelliseksi muistuttaa, että päätöstä tehdessä eivät asialliset eikä yleisö saa olla läsnä. — On ehkä myöskin ollut aihetta vaatimukseen, että "oikeuden edessä on esiinnyttävä siivosti".

Tottahan on, että meidän porvarillinen oikeudenkäyttö on ollut hirvittävän hidasta. Nyt pannaan tuomareille uusi kurssi. — "Jotta oikeudenkäyttely vastaisi tarkoitustaan, täytyy sen tapahtua nopeasti, mikäli mahdollista yhtä päätä loppuun asti." Enintään saa päätöksen antaminen lykkäytyä seuraavaan päivään.

On nähtävästi ollut tuiki tarpeellista huomauttaa, että "päätös on laadittava siten, että jos syytetty tuomitaan, käy selville, minkä rikoksen asianomainen on tehnyt."

Oikeus voi takavarikoida tuomitun omaisuuden, koska voi olla tarjona se vaara, että sakkoon tuomittu itse tai muut hävittävät hänen omaisuutensa.

Tuomarin tulee olla "inhimillinen, mutta ei hempeämielinen." "Kansanmiehen omantunnon ja kansan oikeuskäsityksen mukaan punnittakoon, kuka on syyllinen ja kuka ei, ja hänen terveen järkensä mukaan mitattakoon, mikä rangaistus kulloinkin on kohtuullinen."

Loppuhuomautuksena lausutaan, että elköön missään tapauksessa annettako oikeudenkäytön kompastua vanhojen turhantarkkojen muotojen ja kaavamaisuuksien tavotteluun, vaan olkoon oikeus, kuten sen nimikin kuuluu, vallankumousoikeus, omantunnon ja kansan väärentämättömän oikeustajunnan tarmokas tuomioistuin.

Mikähän nyt sitten lienee se kansanmiehen omatunto ja väärentämätön oikeustajunta? Kai ne ovat jonkunlaisia vastakohtia herrasmiehen omalletunnolle ja oikeustajunnalle.

Mutta kuinka tahansa: jos ei oikeudenkäytön puolueettomuus perustu muuhun kuin siihen, ollaan ilman lain turvaa, niinkuin tietysti ollaan jo muutenkin. Siitä ei siis ole syytä päivitellä, vaikka sitä aina vain tulee tehneeksi.