8. Runoja Kantelettaresta.

1. Eriskummainen kantele,

    Ne varsin valehtelevat,

    Tuiki tyhjeä panevat,

    Jotka soittoa sanovat,

    Arvelevat kanteletta

    Väinämöisen veistämäksi,

    Jumalan kuvoamaksi,

    Hau'in suuren hartioista,

    Veen koiran koukkuluista;

    Soitto on suruista tehty,

    Murehista muovaeltu:

    Koppa päivistä kovista,

    Emäpuu ikipoloista,

    Kielet kiusoista kerätty,

    Naulat muista vastuksista.

    Sentä ei soita kanteleni,

    Ei ilotse ensinkänä,

    Soitto ei soita suosioksi,

    Laske ei laatuista iloa,

    Kun on huolista kuvattu,

    Murehista muovaeltu.

Share on Twitter Share on Facebook