Penu pieni koiraseni,

    Aina harras haukkujani,

    Tule minun turvikseni,

    Metsolahan mennessäni,

    Ett'ei naiset naurahtaisi,

    Piiat pilkkana pitäisi,

    Ukotki urahtelisi,

    Partasuut pahoin puhuisi!

    Koirani keränä vieri,

    Kylän kukka kuuluisana,

    Itse mie kulen kuvana,

    Sukset mustina matoina.

    Sinä koirani komehin,

    Juoksuttele, jouvuttele,

    Ahomaita aukehia;

    Juokse tuonne toisa'alle,

    Mieluisahan metsolahan,

    Tarkkahan tapiolahan!

    Minun on koirani komiat,

    Otukseni oivalliset;

    Niin on silmät koirallani,

    Kun on suuri suitsirengas,

    Niin on korvat koirallani,

    Kun on lumme lammin päällä;

    Niin on hammas koirallani,

    Kun on viikate Virossa;

    Niin on häntä koirallani,

    Kun on komehin korpikuusi.

    Mielikki metsän emäntä,

    Tapiolan tarkka vaimo,

    Kukuta nyt koiroani,

    Haukuta hakijatani,

    Sisällä salon sinisen,

    Korven kultaisen kuvussa;

    Elä haukuta havuja,

    Kuusen oksia kukuta;

    Haukuta havun-alaista,

    Kuusen-oksan istujaista!

    Luo löyly etempätäkin,

    Kanna vainu kaukempata,

    Vilullakin, vihmoillaki,

    Tuiskuillaki, tuulillaki,

    Jotta koiran kohti juosta,

    Penun julki julkotella,

    Mieluisassa metsolassa,

    Tarkassa Tapiolassa.