KOIVUJEN JUURELLA

Koivujen juurella,

Isämme kotona,

Leikkiä lyömme,

Teemme myös työmme,

Kylvämme, kynnämme innolla.

Aaltoset häilyy,

Lainehet’ päilyy,

Raitisna säilyy

Rantamme riemuisa loiskinta.

Koivujen varjossa

Kuulimme iloisna

Äitimme milloin,

Aamuin ja illoin,

Laulaen ylisti Luojaansa.

Oksat ne oivat

Siimestä soivat,

Varjoa toivat

Kesäisnä päivänä kuumana.

Koivujen oksilla

Pienonen laulaja,

Vienosti liikkuin,

Sievästi kiikkuin,

Soittavi säveltä suloista.

Illalla tieno

On ylen vieno,

Tuoksuva, hieno,

Yö on niin raitis ja vilpoisa.

Koivu niin kaunis on,

Sievä ja verraton.

Nähdä sen saamme,

Ett’ isänmaamme

Sille soi parahan kaunisteen.

Tahdonpa olla,

Riemuita, huolla,

Elää ja kuolla

Täällä mä koivujen siimekseen.

 

Share on Twitter Share on Facebook