Yö yhä uinuvi, männikkö huojuu,
Aamun poika on vuorella, oi!
Järvet ne välkkyvi, kankahat kaikuu,
Rastahan laulu helkkyen soi.
Hoi lal la lal la laa
Nyt vuoret kajahtaa!
Ei kaikuun ja rastaaseen luottaa saa!

Käki jo kukkuvi koivussa yllä:
Muistatko tyttöä torpan tuon?
Sulhonsa viipyvi vuosia kyllä
Ennenkun taas onpi omansa luon!
Hoi lal la lal la laa
Nyt vuoret kajahtaa!
Ei tyttöin ja käkihin luottaa saa.

Kyynärän pitkästä mies kyllä kasvaa,
Siunausta tuottavi uskollisuus.
Kirves se pystyy, mut’ Jumala ohjaa.
Jumalan armo on aina uus.
Hoi lal la lal la laa.
Nyt vuoret kajahtaa!
Luojaan ja maahansa luottaa saa.