Katso vuorta, laaksojamme,

    Syksy onpi jo saloissamme,

    Tullos mun pieni ystävän,

    Tullos mun sini-merestän,

    Tahi taivahan mailta

    Noilta armahailta.

    Pohjatuuli tallailevi

    Ruohon kentiltä poistelevi,

    Pois, pois hän aallon ilon vie,

    Lumeen jo peittyy metsätie,

    Siivet lintusen armaan

    Jäätyy kourissa harmaan.

    Päivä lyhyt, synkänlainen,

    Yö sä pitkä ja musta vainen

    Minne, minne, sä kätkit ystävän?

    Mistä, mistä mä löydän etsimän?

    Saanko keväällä varmaan

    Kukkain seurassa armaan?

    Katso vuorta, laaksojani,

    Saatte tuhannen markoistani,

    Jos, jos vaan yöstä maailman

    Nyt, nyt saan kiinni armahan!

    Mun ystävän oma

    Säde päivän on soma.