*

Hyljännevät poikasensa.

Jos sosialistijohtajat olisivat sellaisia taktikkoja, kuin heidän sanotaan olevan, he lopettaisivat sodan ilman enempää verenvuodatusta ja laskisivat aseensa. Omille joukoilleen he voisivat sanoa: emme voineet tällä kertaa enää mitään, mutta me aloitamme uudestaan, niin pian kun se suuri sosiaalinen mullistus muualla maailmassa tulee tapahtumaan. He olisivat pelastaneet armeijansa, säästäneet elävän voimansa, jonka härkäpäinen uhma nyt luultavasti tulee tuhoamaan. Heille jäisi vaikuttava agitatsiovaltti porvarillisia vastaan siitä, että nämä ovat kutsuneet maahan vierasta sotaväkeä. Elleivät he sitä tee, niinkuin luultavasti eivät teekään, sillä he ovat taktikkoja ainoastaan pienessä, mutta eivät suuressa, vaan jatkavat turhaa taistelua ja hyödytöntä teurastusta, tulee suotta vuodatettu veri huutamaan kostoa varsinkin johtajille itselleen. Kenties he tämän käsittävätkin, mutta eivät voi enää mitään, menetettyään luultavasti kaiken vaikutusvallan omiin joukkoihinsa. Tietenkin siinä myöskin on heillä oma pääkin kysymyksessä, he kun tietävät, ettei mikään armahdus ainakaan heihin nähden tule kysymykseen. He valitettavasti eivät ole se emo, joka vaaran uhatessa poikuetta heittäytyy vainolaisen eteen, houkutellen häntä pois ja viivytellen häntä, kunnes poikaset ovat ehtineet kätköihinsä, joista he vaaran ohi mentyä sitten vähitellen liittyvät yhteen. He luultavasti itse ensimmäisinä nousevat siivilleen ja jättävät poikasensa oman onnettomuutensa nojaan.