Tokoi ja isänmaa.
Tokoin erikoisosa kapinaan nähden on, niinkuin tästäkin näkyy, esittää siinä isänmaallisen, suomalaiskansallisen miehen osaa. Hän puhuu aina siitä, kuinka paljon Suomi tästä tulee hyötymään. Niinpä hän pitkänperjantain puheessaankin tehostaa, että tähän taisteluun on ryhdytty siksi, että työläisetkin saisivat omistaa tästä isänmaastaan edes jonkun osan ja tuntea sen omaksi isänmaakseen. "Jos me voitamme, tarjoutuu meille mahdollisuus rakentaa uudelleen tämä pirstoiksi mennyt yhteiskunta. Silloin meillä on valta muodostaa tämä Suomi maaksi, jonka me tunnemme isänmaaksemme, omaksemme."
Isänmaallisena miehenä hän maalaa seinälle paholaisen, joka Suomea uhkaa Saksan puolelta, jonka kapitalismille porvarit "ovat antaneet täydelliset riisto-oikeudet tässä maassa." Torikokouksessa maalisk. 3 p:nä pitämässään puheessa hän koko ajan kehui sitä Suomen kannalta edullista kauppaa, minkä kansanvaltuuskunta oli tehnyt bolshevistisen hallituksen kanssa järjestäessään näiden molempien työväen tasavaltojen keskinäisiä välejä. Ei sanallakaan hän maininnut sen meille tuottamista haitoista ja vaikeni kokonaan kansalaisoikeuksien myöntämisestä venäläisille. Olisiko se ollut hänen äänetön vastalauseensa niitä pykäliä vastaan, ehkä hän oli koettanut "isänmaalleen" saada enemmänkin kuin oli voinut. Miten lie, ainakin katsoo hän tarpeelliseksi näytellä suomalaista, kansallista, välttäen huolellisesti puhua kansainvälisyydestä ja venäläisestä toveruudesta, jotka erikoisesti näyttävät kuuluvan ulkoministeri Sirolan rooliin. Tokoi on viran puolesta jonkunlainen supisuomalaisten sisäasiain ministeri, jonka erikoistehtävät kuuluvat hänelle erittäinkin elintarvepäällikkönä.