13. Sananlaskuja.

    Mikä sodassa saadaan, se sodassa syödään.

    Parempi tyhjä kukkaro kuin lainattu raha.

    Veli velkaa tehdessä, veljen poika maksaessa.

    Kirjava keto kesällä, ihmisen ikä kirjavampi.

    Edessä emoton lapsi emintimän leipoessa.

    Parempi emosen vitsa kuin vieraan vehnäleipä.

    Karjassa talon juuri, emännässä karjan juuri.

    Pere pellon kuokkii, pelto perehen ruokkii.

    Talonpoika vuoden poika, kauppamies venehen poika.

    Seppä syöpi selvän leivän, auranpainaja paremman.

    Kyllä rukki ruoan tuopi, kehrävarsi keittämistä.

    Jonka saapi vuolemalla, sen syöpi nuolemalla.

    Kurja kankahan kutoja, vaivainen venetten seppä.

    Tyhjä neuvo neulan tiestä, nälkä naskalin nenästä.

    Laari langat kehräjääpi, aitta kankahat kutoopi.

    Kukko talon ilmottaa, haukkuu koira korvessakin.

    Suojaa puna meressä, vettä pilvi luotehessa.

    Pelottaa pimeä pilvi, savenkarvainen sataapi.

    Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpeämän.

    Ei pohja suvea kiellä, eikä kylmiä etelä.

    Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana.

    Itä kesän istuttaa, länsituuli lämmittää.

    Varis huutaa iltasella huomeneksi hyvää säätä; varis raakkuu

       aamusella päiväksi pahaa säätä.

    Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, viikkokausi

       kivenviasta, yksi päivä pääskysestä, västäräkistä ei vähääkään.

    Kiiskinen kaloja vanhin, vata vanhin pyydyksiä, pata vanhin

       astioita.

    Ei ole aittahan asiaa, eikä tietä kellarihin, kun on juomiset

       joella, suurus suolla sammalissa.

    Mitä enemmän elää, sitä useamman kärpäsen näkee.

    Tule joulu, koska joudut, kyll' on kystä aitassani: sirkan reisi,

       paarman jalka, peipposen peräpakara.

    Ottaisin minäkin orjan, pitäisin minäkin piian, jos se syömättä

       eläisi, tarkenisi vaattehitta.

    Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa, tuomen

       kukka kolmantena.

    Keitä munaa, et saa lientä; neuvo hullua, et saa mieltä.

    Milloin laiska työn tekeepi: talvella ei tarkene, kesällä ei

       kerkiä, syksyllä on suuret tuulet, keväällä vettä paljon.

    Ole orjana kokilla, käskyläisnä keittäjällä: vedä vettä, kanna

       puita, näe nälkää kaiken päivän.

    Paljo on mustia merellä, ei ole kaikki hylkehiä; paljo on kantoja

       kaskella, ei ole kaikki karhun päitä.

Share on Twitter Share on Facebook