Me astumme lapsuuden keväällä näin
Nyt seppele otsilla kouluhun päin.
Me kuljemme syksyt ja talvien säät,
Me kuljemme hanget ja järvien jäät.
On tupa ahdas, vaan
Siis tietä marssimaan
Nyt kilvalla kouluhun riemuisaan.
Siell’ Luojamme töist’ aina tietoja saa,
Siellä totuudet eteemme aukeaa.

Me olemme Suomelle aamun koi,
Se voima, mi vastukset voittaa voi.
Me maan oomme viljoa kukkivaa.
Miss’ rakkauden kylvö nyt kukoistaa.
Kasva rauhassa vaan,
Oi, syntymämaan!
Pian joudumme eestäsi taistelemaan.
Pian kannamme vaivan ja teemme me työn,
Ja poistamme varjot ja pimeän yön.

Niin lähdemme kodista maailmahan,
Kuin haapojen siemenet kulkemahan,
Ja matkamme johtaja taivahinen
Vie tyynehen meit’ läpi myrskyjen.
Nyt laulu kajahda
Kuin lähde raitisna!
Viel’, viel’ onpi aikamme joutuva!
Käy vuottaen matka ja rukouksin...
Viel’ kukkiva tähkä tuo satoakin.