JOHANNA D'ARC.

    Sä kasvoit hiljaisissa laaksoloissa
    Rypälten jaloin kotiseutuvilla;
    Saleissa metsän elit korkeoissa,
    Kirkasten lähtehitten rantamilla.

    Sä olit paimentyttö köyhä, kaino,
    Et tiennyt mailman suurten taistelusta. —
    Kun maatas kohtas vieraan sorto, vaino,
    Lähetit ylös monta rukousta.

    Ja Herra, joka syöksee koroitetun,
    Voimansa käsin nöyrän nousta antaa,
    Sun uskos näki, löys sun unohdetun,
    Soi sulle voimaa sotisopaa kantaa.

    Näin saavuit Israelin Deboorana
    Sä hennoin käsivarsin kaatamahan
    Ne, jotka mailmassa on mahtavana,
    Siteitä sorrettujen ratkomahan.

    Kun saavuit, hajaantui kuin tomupilvet
    Jokainen joukko voitollinen, suuri;
    Sä särjit vaunut, kypärät ja kilvet,
    Eteesi murtui mahtavakin muuri.

    Kuin raekuuro lyöpi viljan hiekkaan,
    Niin mainees löi, jos saavuit vaikka mihin.
    Sua vastaan turhaan turvattihin miekkaan,
    Ja turhaan sodan nuolet karaistihin.

    Sun kansas vuoti vertä, suitsui maasi,
    Vaan jaksoi hädän, kuolon, kahleet voittaa.
    Kun olit turva itse kuninkaasi,
    Pyhäksi tahdottiin sua kunnioittaa.

    Sä tahdoit kunnian vain Herrall' antaa.
    Ainoinen halus oli käydä sotiin
    Onneksi kurjan maasi, kalpaa kantaa,
    Unohtua ja päästä jälleen kotiin.

    Niin unohduit, kun hätä poistui maasta,
    Työs täyttyi, päästit kädestäsi kalvan,
    Vihollisesi sai sun vangiks raastaa
    Ja polttaa lavalla kuin noidan halvan.

    Ristissä käsin, kelpo lapsen tapaan,
    Rukoilit, kun sun päivääs ilta seuras;
    Liekeissä taivaasen lens' henkes vapaa,
    Hurskaana, aivan syytön uhriteuras.

    Ei hautaa sulla, tuhaks haihtui luistos,
    Sai nimes, mainees häijyn herjauksen;
    Vuos'satain halki säilyy toki muistos,
    Vaan pyövelisi vaipuu unhotukseen.

    Jos miss' on isänmaista harrastusta,
    Jos missä käsi urhotöihin ryhtyy,
    Johanna d'Arc, sä lisäät innostusta,
    Uroihin kaikkihin sun voimaas yhtyy.

    Suo, Herra, meille suuret ajatukset,
    Kun käymme taisteluun; suo into pyhä;
    Suo nöyrinä myös kestää kamppaukset;
    Heikoissa väkevä Sä ollos yhä!