Sali on kuin kauppatori,
Lisää vielä vaunut tuo,
Rouvat kädessänsä kori,
Herrat polttain hyökkää luo.
Kahvipannuilleen Loviisa,
Pikku Lyylinensä Liisa.
Kalle, kas, voileivälleen
Istui maahan itsekseen.
Kello jo
Soi nyt, soh'
Vuodesta käy tuokio.
Kone selväks! Auki ovi!
Kukin ottaa omansa.
Pönkkähameinen ei sovi
Oikein vaunun ovesta.
Päitä pyrkii akkunalle,
Nekun sovinnoks saa Kalle.
Liisa laulaa lallattaa.
Isä lähtösuukon saa.
Kello jo
Soi nyt, soh!
Vuodesta käy tuokio.
Oikein merkitty on kaikki.
"Oiva täss' on istua."
"Varo tulta, rakas Maikki!"
"Matkaan, täti, onnea!"
"Pian mulle kirjoitappas!
Suojaa hallalt' taimet!" — "Kappas,
Herra Heimo hiljastui!"
"Vuottakaa!" — "Ei voi, ei." — "Ui!"
Kello jo
Soi nyt, soh!
Vuodesta käy tuokio.
Piii… Nyt lähtöön juna saapi.
Noan arkin painoinen.
Kaupunkimme katoaapi;
Mennään puiston ohitsen.
Kauniin Maamme-laulun tuolla
Junan jyryyn täytyy kuolla.
Muistojemme kaupunki,
Järvi armas, hyvästi!
Kello jo
Soi nyt, soh!
Vuodesta käy tuokio.
Raukka rautatienmies, mulla
Aina näin soi korvissani.
Aina täytyy mennä, tulla,
Passit, passit huostassain!
Vaunun portahilla kastun.
Joka vaunun halki astun.
Katselen kuin karhuten,
Lippuin nurkat nyppäilen.
Kello jo
Soi nyt, soh!
Vuodesta käy tuokio.
Yhä näin me samaa tietä
Maailmalle menemme;
Tuskin seistään, kunnes sietää
Saada voita leivälle.
Pian haukkaa palaa pari!
Täysin suin juo kahvi vari!
"Missä Kalle?" — "Ulkona."
"Sisään! Ollos varova!"
Kello jo
Soi nyt, soh!
Vuodesta käy tuokio.
Metsän puut kuin vuohet juoksee,
Vuoret hölkkää vastaamme,
Tuossa tullaan järven luokse,
Tässä joen ylitse.
Lentää talot, sillat, kankaat,
Sananlennättimen langat
Kiitäin kaartuu tolpista
Aaltoisina viivoina.
Kello jo
Soi nyt, soh!
Vuodesta käy tuokio.
Höyryhepo hirnaseepi.
Jotkut pois jo astuvat,
Tuttuin syli vuotteleepi.
Suukot sinkoelevat;
Punaposkin Lyyli havaa
Mummon syliin, silmät avaa
Mesileivän saatuaan;
Kallen uni katkaistaan.
Kello jo
Soi nyt, soh!
Vuodesta käy tuokio.
Levätä en saa vain minä.
Kenkään ei mua kättele;
Höyry viheltää: pois sinä
Outoon seutuun etäälle!
Ajan siipi se ei näänny,
Ketään vuottamaan ei käänny,
Vaunut, rata ryskyvi,
Savuun haihtuu eloni.
Kello jo
Soi nyt, soh!
Vuodesta käy tuokio.