Penkki suoraks nuoralla!

    Puikko merkiks, pieno!

    Poikanan' on Porkkana,

    Papu tyttö hieno.

    Kummiks herra Kaalinen,

    Paksu täti Kurkkunen,

    Perheet Laukka, Lilja,

    Neitiset Persilja.

    Jos syöt tästä, varpunen,

    Kissa niskaas karkaa.

    Kierry, Herne, seipäälleni

    Kasta parsasarkaa!

    Punajuuri punottaa.

    Retiisiä illaks saa.

    Salattia maistin

    Kanssa lihapaistin.

    Halvan kansan syrjähän

    Huonompahan muutin:

    Perunan ja Räätikän,

    Nauriin, Piparuutin.

    Heidän armons' Asterit,

    Georgiinit, Jasmiinit,

    Ruusut ja muut suotta

    Ei saa vettä vuottaa.

    Kyll' on tässä tuskaakin,

    Vahdintaa niin että:

    Pomppe paksuin käpälin

    Polkee penkerettä;

    Kanat, kukko kuoppivat.

    Penkeissäni peuhaavat;

    Tuolta lapset kulkee…

    Kummaa kuin he julkee!

    Vaivat tässä nähdä saa,

    Puuhat monenlaiset:

    Rotta kuorta karruttaa,

    Mato karviaiset.

    Varas vie mun omenain,

    Halla kukka-umppujain,

    Luodetuuli muistaa

    Puista kukat puistaa.

    Riemuin kylvän kuitenkin;

    Jumalaan voi luottaa.

    Toivo virkoo keväisin,

    Syksy sadon tuottaa.

    Päivä elon siemenen

    Idättääpi, talvinen

    Lumi kuolettaa sen;

    Vaan se virkoo taasen.