VASARAMIES.

    Saliin saapuvi — eikä lakkaa —

    Kaikenmoistakin kaupus-akkaa.

    Myöjää kuivan ja marjankin,

    Vanhaa tätiä, äijääkin,

    Pilkkahintoja vartoovaista.

    Luona serviisin — hei! — on naista;

    Köyhä tuoss' ylioppilas;

    Neito, palvelija myös, no kas!

    Saapaspari! Se uljas vasta,

    Ei saa vertaista Europasta:

    Korko vino, ei anturaa,

    Uusin kuosi! No, tarjotkaa!

    Markan puolikas! Lisää siellä!

    Penni!… Kymmenen!… Vielä, vielä!

    Yks… kaks… Vielä! No, kolme! Hei,

    Kas, sen kisälli helppoon vei!

    Monta pulloa tyhjää! Anna

    Vaikka viinejä täyteen panna!…

    Lintuhäkkejä!… Kynttilän pää,

    Huutakaatte, ken ennättää!…

    Ruukku — korvaton —!… Lippulakki!

    Vaunusilat!… Kah! hännystakki!

    Välttämättömät!… Yksi!… kaks!…

    Oiva tavara!… Kolme! Naks!

    Vanha vakkanen!… Seula!… Seili!…

    Rouva, tässä on teille peili.

    Puitteet poikki, las' halki sen!…

    Ken sai saapasten vetimen?…

    Kahvipannu, kas, neitsyt Anna!

    Nehtaria se suo ja mannaa,

    Kuohuu piipusta koskenaan!

    Papua neljä ja sakkaa vaan!

    Minä vasaramies näin jauhan,

    Painuksiin täten kurkun pauhaan…

    Kaikkein kynnet on kurkollaan

    Toisen kalua kaappaamaan.

    Toimi mulla on poloisella

    Onnen pirstoja paloitella…

    On kuin uunissa paistuisin.

    Kultaa rauhasta hetkenkin!

Share on Twitter Share on Facebook