*

Tämän isonvihan muistot.

Eikä ole vähemmän kaamea ja vähemmän uskottava se toinenkaan tulevaisuudenkuva, jonka sama kirjoittaja maalaa mielensä katkeruuden pohjalta.

Hän puhuu "lahtarien" tässä sodassa muka harjoittamista hirmutöistä, murhista ja kuolemantuomioista. Ne tulevat aina pysymään muistissa, ne elävät kansassa, äiti kertoo niistä lapselleen, lapsi jälleen lapselleen. Niiden tekojen muisto, niiden kirous, kulkee perintönä polvesta polveen. Työmies ja porvari tulevat tässä maassa olemaan vastakkain. "Tuhkassa kytevä hiili saattaa pitkät ajat pysyä tulisena, vaikka se näyttää aikoja sitten sammuneelta. Pienestäkin tuulen henkäyksestä se saattaa liekkiin leimahtaa, sytyttää ympäröivän kulon, metsät, kylät, kaupungit, eikä sitä silloin mikään voima kykene sammuttamaan. Työväen nyt kärsimät veriteot, siihen isketyt haavat, tulevat olemaan niitä tulisia hiiliä, jotka kytevät sen mielessä. Ison vihan ajasta on kulunut jo 200 vuotta, mutta vielä tänäpäivänäkin tapaa Suomen saloilla vanhuksia, jotka perimätietojen nojalla kertovat sen ajan hirmutöistä. Ukkovaari on kertonut nuoremmille, tämä vuorostaan lapsilleen. Ja vielä nytkin vuosisatojen takaa saattaa moni käsi nyrkkiin puristua, moni kuuntelija kirouksen lausua, kuunnellessaan menneitä kauhuntöitä. Nyt tehdyt hirmutyöt eivät tule katoamaan tämän ajan verivirtoihin työläisten mielistä. Porvari ja työmies ovat taistelukannalla niin kauan kuin anastukseen ja sortoon perustuva järjestelmä on pystyssä. Uusi vallankumous tulee luonnon lain välttämättömyydellä olemaan kehityksen tuloksena."

Täydennän tätä kuvaa sikäli, että sama viha, minkä kirjoittaja uskoo tulevan elämään työläisissä porvarien hirmutöistä, elää myöskin porvareissa punaisten monta vertaa kaameammista.

Olin unohtaa, että huomenna on pääsiäinen, jolloin sovittaja nousi kuolleista.

Pääsiäissunnuntaina 31 p:nä maaliskuuta.

Siperian vilja saapunut.

Tokoi on nyt päivän sankari. Hän on saanut viljajunansa — 30 vaunua — saapumaan Siperiasta Helsingin asemalle. Ainakin väitetään, että se on viljaa ja että vilja, mikä on tullut, on tullut Siperiasta, jollei kaikki ole tekaistua teatteria — Aarne Orjatsalokin on siinä mukana — niin on juna lähtenyt täältä helmikuun 19 p:nä ja saapunut Omskiin maaliskuun 7 p:nä, josta palattiin Pietariin t.k. 29 p:nä ja oltiin täällä eilen illalla.

Se otettiin vastaan suurilla juhlallisuuksilla. Itse Manner oli vastassa Riihimäellä ja piti tietenkin puheen. Väliasemalla junaa tervehdittiin suurilla juhlallisuuksilla, jotka saavuttivat huippunsa Helsingissä. Matka oli kestänyt 41 vuorokautta. Ei "Työmies" aivan suotta kehaise, että tapaus on yksi historian merkkitapauksia. Se on lyönyt porvarilliset provokaattorit ja työväen häpäisijät auttamattomalla häpeällä ja osoittanut, että siihen, mihin porvarillinen hallitus ei koskaan olisi pystynyt, pystyy työväki ja sen asettama hallitus.

Junan pysähdyttyä Helsingin asemalle nousee sen etupäässä olevan matkustajavaunun rappusille O. Tokoi ja lausuu junan miehistölle tervehdykset. Hän huomauttaa maaliskuun päivien suuresta merkityksestä. "Kolme vuotta sitten oli muutamia ihmisiä niistä piireistä, jotka sen katsoivat tarpeelliseksi, kokoontunut samalle laiturille vastaanottamaan Venäjän tsaaria, joka matoilla peitettyä laituria myöten astui kaupunkiin. Vuosi taaksepäin otettiin samalla laiturilla vastaan Venäjän porvarillisen vallankumoushallituksen lähetit Roditshev ja vähän myöhemmin Stahovitsh ja Kerenski, ja tästä päivästä vuosi takaperin otettiin vastaan entisen kukistuneen hallituksen päällikkö Svinhufvud, jonka porvarilliset kukittivat. Nyt maaliskuun 30 p:nä olemme kokoontuneet vastaanottamaan Suomen vallankumouksellisen köyhälistön leipäjunaa, joka toisesta maasta ja suunnattomien matkojen ja lukuisien vaikeuksien takaa on tuonut Suomen työläisille leipää, joka on sittenkin elämän todellinen voiman ja elämän lähde. Se on ollut mahdollista vain sen kansainvälisen solidarisuuden vuoksi, joka eri maiden köyhälistöjen kesken vallitsee. Täten on pantu alku myöskin todelliselle kansainväliselle kaupalle.

"Muistuttaen, että juna on päässyt perille kaikista niistä epäluuloista ja valheista huolimatta, mitä sen johdosta on täällä levitetty, kohotti Tokoi lopuksi 3-kertaisen eläköön-huudon ihmiskunnan tärkeimmälle ravintoaineelle: leivälle.

"Saapuvilla olleet yhtyivät siihen riemulla.

"Tämän jälkeen Rautatieneuvoston puheenjohtaja Myrsky rautatiehallinnon puolesta tervehti saapunutta junamiehistöä, kutsuen heidät kahville rautateiden hallintorakennukseen, jonne myöskin soittokunta siirtyi.

"Hallintorakennuksen ravintolassa kajautti torvisoittokunta ripeän marssin, minkä jälkeen taiteilija Aarne Orjatsalo lausui muutamia reippaita sanoja tervehdykseksi pitkältä matkalta saapuneen junan miehistölle, kohottaen 3-kertaisen eläköön-huudon".

Se, että kohotetaan eläköön-huuto leivälle, tapahtuu luultavasti ensi kerran maailman historiassa. Ennen vanhaan syömään ruvettaessa vain ristittiin kädet ja siunattiin jumalanvilja.