Hei, Antti ja Martti ja Tiina ja Mai,
Nyt nuotalle! Tuotte mun nuttuni kai!
Mitä tekee, jos hiukkasen puhaltaa,
Nyt Mikon aikana siikoja saa.
Jos meri se hyrskyy
Ja vettä jos tyrskyy,
Niin äyskäri mukahan ottakaa!

Kas nyt on mun verkkoni aalloilla noin!
Sen jällehen hinata takaisin voin.
Seis, nuoria tuolla te loiskuttakaa,
Ei siika nyt verkosta karata saa!
Ja Tiinako että
Nyt pelkäävi vettä!
Sä hametta nosta ja laulele vaan!

Mä muistan, kun kesällä laulusi soi,
Kun nuotta runsaasti kaloja toi,
Ja silakat välkkyi kuin hopea vaan.
Sun reipasta työtäs mä kiitellä saan.
No, mitäs se luikkaa
Nyt Kallea, suikkaa?
Hän piankin suuttuvi Amerikkaan.

Ja vaikk’ olis rikaskin Amerikka,
Ja siellä lohia, silakoita,
Niin ennen mä puuroni kotona syön
Ja täällä teen ankaran merellä työn.
Ja naureksin noita
Herras-onkijoita,
Kun liejussa tekevät turhasti työn.

Mä merellä keinuva oon merimies,
Mun purteni viikinkiretkiä ties. –
On peltoni meri, sielt’ leipäni saan,
Siell’ eloni pursi se keinuvi vaan.
Jos purteni hukkuu
Ja aalloille nukkuu,
Niin pääsen mä taivahan satamaan.