Kas silloin hausk' oli Vappuna,

    Kun poikaset ratsasti!

    Ens'miesnä kun ajoin Virkulla,

    Vank' Annikin säpsähti.

    Mäkätti jäärä ja Halli haukkui

    Mä huimin että se soi ja paukkui:

          Lennä, Virkku,

          Niinkuin sirkku!

    Hopita, kopita, heh he lei!

    Uus takki mull' oli ylläni,

    Ja hattuni kallellaan,

    Ja minuun ja miekkaan vyölläni

    Nyt tyttöset vilkkui vaan.

    Mä korskaks, ylhäiseks paisuin siksi,

    Valittu kun olin kenraaliksi.

          Lennä, Virkku, jne.

    Ja jotkut meist' oli kasakit

    Ja piikit ol' aseina,

    Vaan toiset taas oli husaarit

    Ja sapelit sivuilla.

    Suurukseks mämmiä oli suotu,

    Ja päivän kunniaks simaa juotu.

          Lennä, Virkku,

          Niinkuin sirkku!

    Hopita, kopita, heh he lei!

    Kun päästään kaupungist' ulos vaan,

    Niin oitis jo tappeluun!

    Ja piikit ja miekat heilumaan,

    Ei aikoa arveluun.

    Kas maamies juhdalla ajaa tiellä,

    Se täytyy töytätä kumoon siellä.

          Lennä Virkku, jne.

    Mut siin' oli vanha krouvila,

    Sit' en minä tiennytkään,

    Vaan Virkku ties ja sen kohdalla

    Hän syrjähän hyppäämään!

    Se häijy huiskaht' ovelle tallin,

    Mä maahan paikalla mullin mallin.

          Lennä, Virkku, jne.

    Ja pojat kirkuivat, hip hap hei!

    Kenraali kas pakenee!

    Mä kaikin voimini huusin: ei,

    Mun ratsuni vehkeilee!

    He kaikki nauroivat. Maamies ilkkui,

    Myös juhdan silmä pilkaten vilkkui.

          Lennä, Virkku, jne.

    Mä jälleen selkähän kompuroin.

    Voi lakkia, takkiain!

    Mä täplikäs olin, minkäs voin!

    Viel' ilkkua kuulla sain:

    On miestä, urhoa kenraalissa!

    — Ratsastakohon Virkulla kissa,

          Lennä, Virkku,

          Niinkuin sirkku!

    Hopita, kopita, heh he lei!