PAIMENTYTTÖ.

    Mä läksin ulos aamulla,

    Kun kirkas päivä koitti.

    Ohuissa olin vaatteissa,

    Ja tuuli metsää soitti.

    Tie ohitseni luisti vain,

    Ja metsä juoksi vastahain.

        Hei, heijuu, hei!

    Ja soi joka ainoa oksa

    Pussissa oli leipänen

    Ja uljuutta, ei huolta.

    Ja karja kulki korpehen

    Harjumme tätä puolta.

    Mua suuri kuusi katseli,

    Ja puro riemuin lauleli.

        Hei, heijuu, hei!

    Ja soi joka ainoa oksa.

    Kanerviin istuin kankaallen

    Sukkaani kutomahan

    Ja mietin, onko yhtään, ken

    Mua ehtii muistamahan.

    Niin muistin äiti vainajaa…

    Ken kotona nyt asustaa?…

        Hei, heijuu, hei!

    Ja soi joka ainoa oksa.

    Tulipa kuuma päivä, kas!

    Kärpästä lensi, parmaa.

    Vajosi suohon kellokas;

    Ei kättä vahvaa, varmaa.

    Hei, tartuin silloin sarviin sen,

    Se kirkontornin painoinen.

        Hei, heijuu, hei!

    Ja soi joka ainoa oksa.

    Kun lehmä pääsi kuivallen,

    Niin otso näkyi tiellä.

    Löin häntä; hänpä ymmärs sen,

    Hän seisoi ujomiellä.

    Pois lötkötti hän viitaan päin:

    Mitäpä hän mun lehmälläin?

        Hei, heijuu, hei!

    Ja soi joka ainoa oksa.

    Hei, sadetta en pelkää vain

    Ja nälkää kanssa karjan!

    On pehmyt lato suojanain:

    Punaisen poimin marjan;

    Purosta kahvimyllyn saan;

    Jumala muistaa poloistaan.

        Hei, heijuu, hei!

    Ja soi joka ainoa oksa.

Share on Twitter Share on Facebook