PEIPON KEHTOLAULU.

(Kesäkuussa 1870.)

    Uinu vaan

    Rauhaisaan!

    Pääsi paina

    Siiven alle!

    Nukkuvalle

    Rauh' on aina,

    Kun on Luojan turvassa.

    Niin, ja metsäpolulla

    Hyvät lapset kulkevat,

    Pienokaista suojaavat.

    Pieni sä,

    Ylistä

    Suurta Luojaa!

    Kiitä kielin

    Riemumielin

    Kevään tuojaa!

    Laulain nouse taivaisiin,

    Laula riemuks lasten, niin

    Enkelit sua kuulevat,

    Lapsiakin suojaavat!

JOULULAULU.

    Lumisella portilla

    Joulu kolkuttaapi:

    Sisään sievään laskeppa!

    Vilun täällä saapi.

    Raskas, täys on korini.

    Sulle, muille kulleki

    Lahjoja on mulla.

    Saanko luokses tulla?

    — Joudu, joulu, jo!

    Kynttilät ja kuusen tuon

    Varsin vihannoivan,

    Rauhan, riemun runsaan suon,

    Ystävyyden oivan.

    Köyhä mies myös avun saa,

    Jota nälkä ahdistaa;

    Suru, murhe musta

    Löytää lohdutusta.

    — Joudu, joulu, jo!

    Pahan kaiken poistelen

    Piireist' iloisista,

    Virttä siivin enkelten

    Tuotan taivaallista.

    Silloin silmät lapsien

    Loistaa lailla tähtösten;

    Sydammet ne uuden,

    Saavat valoisuuden.

    — Joudu, joulu, jo!

    Parhaan lahjan, jonka suon

    Viimeks tahdon säästää:

    Jesus-lapsi, jonka tuon,

    Vieraaks mieli päästä.

    Mailman valon povehes

    Huolitko ja huoneeses?

    Onko riemus vainen

    Rauha Taivahainen?

    — Joudu, Jesus, jo!

Share on Twitter Share on Facebook