Jo kellot ne kaikuu

    Nyt tornissa yllä,

    Ja torvikin raikuu

    Yövartian kyllä;

    Jo on sydän yö,

    Kaksioista jo lyö,

    Jäi vuosi ja uus tuli aika ja työ.

    Hyv' yötä, sä meille

    Toit leivästä vajaan,

    Veit tuskien teille,

    Veit manalan majaan;

    Mut kyynelihin

    Toit lohtuakin,

    Ja Jumalan armoa hädässäkin.

    Sä vitsana Luojan

    Löit rankaisemalla,

    Sä taas avun, suojan

    Toit armahtamalla,

    Ett' ilossa me

    Ja tuskissamme

    Tok' ain' Jumalaa yhä kiittäisimme.

    Uus vuosi, mi aamun

    Kointähtenä loistat.

    Ja varjojen haamun

    Yön usmaset poistat,

    Sä toivoa tuo,

    Ja onnea suo,

    Ja Luojalta siunaus kaikille luo!

    Oi, lapseni, kiitä

    Nyt taivahan Luojaa,

    Ain' armosta siitä,

    Mi meit' yhä suojaa!

    Uus vuosi on taas,

    Sä siis Jumalaas

    Rukoile, ett' suojaisi hän isänmaasi

    Sä kukkia kylvä,

    Vie haudoille, missä

    Nyt hanki on kylmä,

    Maa jääkitehissä!

    Ja haavoihin sä

    Vie lääkkehiä,

    Ne hoitele nuoruuden lempeyllä!

    Nyt siis ilon rusko

    Sun poskillas olkoon,

    Ja toivo ja usko

    Ne vahvaksi tulkoon!

    Kun vuosi on uus,

    Niin myös iloisuus

    Meill' olkohon uus sekä Jumalisuus!

    Sä ruusuja riistä

    Ja kukkia kanna,

    Tee seppele niistä,

    Se maallesi anna,

    Mi kuihtumaton

    Ja lauhtumaton

    Sun sydämes juurelta poimittu on!

    Nyt alamme vuotta.

    Sen tahdomme päättää,

    Ja Luojahan luottaa,

    Jok' onnemme säätää.

    Hän johdattakoon

    Hän lohduttakoon

    Hän Henkensä voimalla virvoittakoon!