MYLLÄRI.

    Tuo säkkisi, Pouru,
    Ja rattihin paiskaa!
    Nyt puro, se houru,
    Ei vain ole laiska:
    Se pilvien maljaa
    Niin joi kuni kaljaa
    Nyt hampahat ruskaa
    Ja kivill' on tuskaa.
    Jos myllyttämistä en saa, tulen
    Kivet voi sytyttää.

    Mi tullut on Mattiin.
    Kun kuhnivi aina?
    Ei kaataissa rattiin
    Saa silmiä painaa,
    Kun silmät ne turtuu,
    Ja mielikin murtuu.
    Pois, jauhoinen Juha,
    Nyt aivasta nuha:
    Kas, saapuvi vouti jo kartanon
    Ja tuimana on.

    Tuo naapuri Työri
    Hän tuulella jauhaa.
    Kas, siivet ne pyörii;
    Ei siin' ole rauhaa!
    Kun ärjyvi pohja,
    Niin siiven se ohjaa,
    Kuin poikanen pallon,
    Vain myllärin kalloon.
    Tuon kunnian perähän en palakkaan:
    Paras on vesi vaan.

    Öin aavehet rissaa.
    Vaan liekö se totta?
    Kenties se on kissa,
    Mi etsivi rottaa;
    Tai onpi se rotta,
    Mi jauhoja ottaa,
    Tai ratas, mi alla
    Käy lotajamalla.
    Sama on se, kun vain minä tullini saan.
    Vie säkkisi vaan!